Toompea: linna, tuomiokirkko ja Aleksanteri Nevskin katedraali

Kahdeksan vuosisataa mäellä

Toompea (saksaksi Domberg, tuomiokirkonmäki) kuuluu Baltian klinttiin ja oli noin 10 000 vuotta sitten saari Baltian jääjärvessä. Suomenkielisen Wikipedian Toompea-artikkelin mukaan mäellä oli virolaisten puumuurinen pakolinna, jota kronikat kutsuivat nimillä Lindanäs ja Lyndanise, ja Tanskan kuningas Valdemar II:n ristiretkeläiset valloittivat sen alkukesällä 1219 hyökäten suunnilleen nykyisen Nigulisten kirkon kohdalta. Vuotta 1219 pidetään Tallinnan perustamisvuotena, ja kaupungin nimen uskotaan tulevan sanoista Taani linn, tanskalaisten linna.

Yläkaupunki ja alakaupunki olivat juridisesti eri kokonaisuudet: Toompeaa koski Valdemar-Eerikin läänityslaki ja sitä hallitsivat vasallit, joita oli tanskalaisaikana 40–50, kun taas alakaupunki sai vuonna 1248 Lyypekin kaupunginlain ja sitä hallitsi porvareiden raati. Ylä- ja alakaupungin välillä oli oma muuri. Tanska myi Pohjois-Viron Saksalaiselle ritarikunnalle 1346, jolloin linnaan rakennettiin konventtirakennus ja esilinnan nurkkiin tornit, suurimpana 45,6 metriä korkea Pikk Hermann. Konventtirakennuksesta tehtiin 1800-luvulla vankila, ja 1920-luvulla sen paikalle rakennettiin Riigikogun parlamenttitalo; esipihan itäosaan nousi 1700-luvulla kuvernementtihallinnon palatsi.

Tuomiokirkko

Tallinnan tuomiokirkko (Toomkirik) on Wikipedian mukaan kaupungin kirkoista vanhin: puukirkkoa alettiin rakentaa vuoden 1219 jälkeen, dominikaanit aloittivat kivikirkon 1229, ja se valmistui 1240. Ulkoa kirkko on gotiikkaa, mutta kellotorni on 1700-luvun barokkia; vuoden 1684 tulipalon jälkeen kirkkoa korjattiin vuosisadan loppuun. Sisällä on baltiansaksalaisten aatelissukujen epitafeja, ja kirkkoon on haudattu muun muassa Ruotsin sotapäällikkö Pontus De la Gardie ja tutkimusmatkailija, amiraali Adam Johann von Krusenstern. Ensimmäinen virolainen saarna pidettiin kirkossa vasta 1927. Visit Tallinnin tapahtumakalenterin mukaan tuomiokirkossa on joka lauantai klo 12 puolen tunnin urkukonsertti, ja se on ilmainen Tallinn Card -kortilla; kalenteri nimeää kirkon Toom-Kooli 6:een.

Aleksanteri Nevskin katedraali

Lossi platsin toisella laidalla, suoraan Riigikogua vastapäätä, seisoo vuonna 1900 valmistunut ortodoksikatedraali. Wikipedian mukaan sen rakennutti Vironmaan kuvernööri Sergei Šahovskoi osana 1800-luvun lopun venäläistämispolitiikkaa, ja arkkitehti oli Mihhail Preobraženski; rakennustyöt alkoivat 1894. Katedraalin tapuleissa on 13 kelloa, joista painavin on 15 tonnia, ja tilat on suunniteltu 1 500 kävijälle. Virolaisille rakennus oli pitkään sorron symboli, ja vuonna 1924 se päätettiin purkaa, mutta rahaa purkuun ei löytynyt; neuvostoaikana katedraali oli käyttämättä, ja itsenäisyyden jälkeen sitä on kunnostettu useaan otteeseen.

Käytännössä. Katedraali on toimiva kirkko: päähine pois miehiltä, hiljaa sisällä, kuvaaminen jumalanpalveluksen aikana ei sovi. Tuomiokirkon torniin pääsee lipulla, katedraalin sisätiloihin ilmaiseksi. Kumpikin on muutaman minuutin kävelyn päässä toisistaan Lossi platsin ympärillä.

Näköalatasanteet ja Kiek in de Kök

Toompean pohjois- ja itälaidalla on kaksi tunnettua näköalatasannetta: Kohtuotsa, josta näkyy alakaupungin kattomeri, Oleviste ja satama, ja Patkuli, josta näkyy kaupunginmuuri torneineen ja Balti jaamin suunta. Mäen etelälaidalla kaupunginmuuriin kuuluu Kiek in de Kök, Wikipedian mukaan vuonna 1475 rakennettu tykkitorni, 49,4 metriä korkea, 17 metriä läpimitaltaan ja seinät lähes 4 metriä paksut. Nimi on alasaksaa ja tarkoittaa ”katso keittiöön”: vartijat näkivät tornista porvaristalojen keittiöihin. Iivana Julman joukkojen piirityksessä 1577 tornia ammuttiin, ja kuulien jäljet ovat yhä seinässä; Tallinna kesti seitsemän viikon piirityksen. Torni kuuluu nykyisin Tallinnan kaupunginmuseoon, ja sen kuudennessa kerroksessa on kahvila. Visit Tallinn listaa saman museon osana bastionikäytävät (Komandandi tee 2): 1600–1700-luvun maalinnoitusten käytävät, lippu 8 €, perhelippu 16 €, avoinna 1.10.–30.4. ti–su ja 1.5.–30.9. joka päivä 11–18, ilmaiseksi Tallinn Cardilla. Koko muurin kierros on sivulla kaupunginmuuri ja tornit.

Reitti mäelle ja alas

Mäelle noustaan Pikk jalgia ja laskeudutaan Lühike jalgia, jolloin kierros päättyy Nigulisten kirkon ja Vabaduse väljakin tuntumaan. Nigulisten ja muiden alakaupungin kirkkojen tiedot ovat sivulla kirkot, koko vanhankaupungin kävely sivulla vanhakaupunki.